Käytössäsi ovat nettikoneet, digitointi (VHS ja valokuvat), 3D-tulostus sekä lainauspalvelut. Lainaamme mm. videokameroita, järjestelmäkameraa ja piirtopöytää.
Valitettavasti kaikki pelit ovat vielä toistaiseksi pois käytöstä. Rajoitusten mukaisesti pidämme kahden metrin turvavälejä toisiin ihmisiin.
Annamme akuuteissa, nopeissa asioissa digiopastusta. Tilanteessa sekä asiakas ja ohjaaja pitävät maskia. Lisätietoja numerosta 020 615 1333 tai sähköpostilla mediamaja at kouvola.fi.
Olemme avoinna normaalisti ma-to klo 12-18, pe klo 10-16.
Mediamaja on päätetty pitää suljettuna kesän 2020 ajan koronatilanteen vuoksi.
Poikkeusoloista huolimatta VHS-digitointiin voi kuitenkin edelleen varata aikoja, jos kokee, että hallitsee laitteen käytön itse. Opastusta ei siis anneta, mutta nauhat saa digimuotoon. Aikoja voit varailla pääkirjaston asiakaspalvelusta (p. 020 615 5232). Digitointiajat ovat ma-pe klo 9-16.
Toivottavasti palataan syksyllä taas normihommiin. Nähdään!
Lasten ja Nuorten Junior Finlandia -voittaja valitaan 28.11.18. Tänä vuonna voittajan valitsee
Toimittaja Riku Rantala.
Yksi ehdokkaista on Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Joukkovoimalla tehdyn teoksen saduista vastaa 24 kirjoittajaa ja upeista kuvista 41 suomalaista kuvittajaa. Kirjan 60 sankaria ovat vaikuttaneet
politiikassa, taiteessa, urheilussa, tieteessä, ja monilla muilla aloilla. Kirjan toimittivat Taru Anttonen ja Milla Karppinen.
Sadut on kirjoitettu selkeästi ja kuvitettu värikkäästi, jotta lapsetkin
jaksavat kirjaa lukea ja saavat samalla tietoa henkilöistä enemmän. Haastattelin kahta kouvolaislähtöistä kirjoittajaa vapaa kirjoittaja, kirjailija-tuotantosihteeri Laura
Haaralaa ja toimittaja Hanna Rätyä, jotka olivat mukana kirjan teossa.Laura kirjoitti yhdessä Taru Anttosen kanssa
aktivisti,vapaa toimittaja Maryan Abdulkarimista sekä yksin presidentti
Tarja Halosesta. Hanna kirjoitti oikeushammaslääkäri Helena Rannasta sekä geenitutkija Leena
Peltonen-Palotiestä.
Laura
Haarala:
Miltä sinusta
tuntui kun sait tietää, että
Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) on Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana ?
- Ehdokkuus tuli
aikamoisena yllätyksenä. Aluksi tieto hämmensi ja sitten siitä tuli hyvä mieli. On hienoa,
että kirja on saanut niin paljon suitsutusta osakseen. Kirjan
tekee erityiseksi se, että sen takana on iso tekijä porukka (yli 20 kirjoittajaa ja 40
kuvittajaa), joiden yhteistyönä kirja saatiin aikaan. Suuren joukon kaitsemisessa
ja tekstien yhtenäistämisessä ovat tehneet paljon työtä Milla Karppinen ja
Taru Anttonen sekä kustannustoimittaja Meri Kapari.
Minkälaista
taustatyötä teitte
kirjoittaessanne Taru Anttosen kanssa Maryan Abdulkarimista? Entä kirjoittaessasi tarinan Tarja Halosesta?
- Kummankin tarinan osalta taustoitin
tarinoita erilaisten lehtiartikkelien ja elämäkertojen kautta. Maryan Abdulkarimin tarinaan löytyi paljon
materiaalia lehtiartikkeleista. Tarja Halosen osalta parasta lähde oli Hannu Lehtilän kirjoittama kirja
Tarja Halonen - Paremman elämän puolesta. Lehtiartikkeleiden ja kirjojen lisäksi Maryan Abdulkarim
ja Tarja Halonen kommentoivat heistä tehtyjä tarinoita. He
antoivat parannusehdotuksia joiden pohjalta tarinat viimeisteltiin.
Keksitkö helposti
keistä haluat kirjoittaa?
- Olin mukana kirjan kirjoittajaporukassa alkumetreiltä. Tämän kautta sain olla
valitsemassa ensimmäisten joukossa kenestä kirjoitan. Minun oli hyvin helppo valita
tarinoitteni kohteet, koska Maryan Abdulkarim ja Tarja Halonen ovat kumpikin hyvin inspiroivia henkilöitä. Tarja Halonen ja
Maryan Abdulkarim ovat määrätietoisia ja vahvoja naisia. He ovat selättäneet lujatahtoisesti
urallaan ja elämässään monia esteitä. Tämä inspiroi minua ja on hyvä ohjenuora omassakin
elämässäni. Usein tavoitteisiin joutuu näkemään vaivaa ja näyttämään kyntensä moneen kertaan. Vaivannäkö kuitenkin tuottaa tulosta yleensä lopulta.
Hanna Räty:
Saitko
kirjoittaessasi uutta tietoa Helena Rannasta ja Leena Peltonen-Palotiestä?
- Sain kirjoittaessani paljonkin uutta
tietoa Helena Rannasta ja Leena Peltonen-Palotiestä, sillä kumpikaan ei ollut
minulle entuudestaan tuttu. Sanoin kustantajalle, että voin ottaa
kirjoitettavaksi kenen tahansa tarinan, sillä minulla ei ollut mitään erityistä omaa ajatusta siitä, kenet kirjaan pitäisi ainakin ehdottomasti saada mukaan. Oli
mielenkiintoista perehtyä näiden tieteilijöiden saavutuksiin ja elämiin, sillä akateeminen maailma
ylipäätään on itselleni vieras saati sitten
geenitutkimus tai oikeuslääketiede. Ylipäätään fiilistelen lopputuloksessa sitä, sankareiksi on
valikoitu naisoletettuja niin laajalla skaalalla - esimerkiksi juuri
tieteen tekijöitä ei nosteta läheskään tarpeeksi esiin, vaikka heidän panoksensa jokapäiväiseen elämäämme on niin merkittävä.
Tuntuiko
erilaiselta kirjoittaa tarinaa elävästä ja jo
edesmenneestä henkilöstä?
- Elävästä ja jo edesmenneestä ihmisestä kirjoittaminen eroaa
toisistaan, sillä
elossa olevan kohdalla joutuu miettimään ihan eri tavalla,
mitä mieltä hän itse saattaa olla
tulkinnastani. Toisaalta edesmenneen kohdalla ei ole
mahdollista edes kysyä, mikä saa käsittelemään henkilöä vielä ehkä suuremmalla kunnioituksella. Faktoihin ja
todellisiin henkilöihin perustuvien mutta satumuotoisten
tarinoiden kirjoittaminen ylipäätään oli yllättävän haasteellista!
Oliko
mielenkiintoista olla kirjoittamassa kirjaa, jossa on lukuisia tarinoita, kirjoittajia
ja kuvittajia?
-Oli mielenkiintoista olla kirjoittamassa
kirjaa, mutta itse aina yksinäiseen kirjoitustyöhön iso tekijäjoukko ei juurikaan vaikuttanut - ainoastaan
toki siten, että
hommaa oli tuhatkertaisesti vähemmän kuin jos olisi kirjoittanut kaikki sadut
yksin! Eniten haastetta joukkoistetun teoksen tekemisessä on epäilemättä ollut kirjan
toimittajilla, joiden on pitänyt saada erilaisista ja eri tasoisista teksteistä yhdenmukaisia.
Useiden eri kuvittajien käyttäminen sai mielestäni lopputuloksen näyttämään hyvältä ja raikkaalta, eli ainakin visuaalisella
puolella iso
tekijäjoukko
osoittautui eduksi.
Taru Anttonen, Milla Karppinen ja Virva Paloviita keskustelemassa kirjasta "Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)" Helsingin Kirjamessuilla 2018.
Kini Laine haastatteli Valmentaja elokuvan puvustaja Riia Lampista, ohjaaja Tuukka Temosta ja näyttelijä-tuottaja Olga Temosta.
Kuva: Elina Winne
Kouvolan pääkirjastoon saapui kiinnostuneita kuuntelemaan Kini Laineen haastattelua Valmentaja-elokuvaan liittyen. Hän haastatteli ohjaaja Tuukka Temosta ja tuottaja-näyttelijä Olga Temosta sekä puvustaja Riia Lampista.
Osa yleisöstä oli nähnyt leffan ja osa vasta menossa katsomaan sitä. Mielenkiintoisen illasta teki sekin, että leffa on suurimmaksi osaksi kuvattu Kouvolassa. Itse tykkäsin siitä todella paljon, ja se tuo hyvin kaupunkiamme esiin.
Elokuvaa kuvattiin muun muassa: Tornionmäessä, Naukion koululla, Kouvolan kaupungintalolla, Kouvola-talolla, Kouvolan pääkirjastossa, Kouvolan Teatterissa, Ässäparkissa, Xamkin studiossa, Kuusankosken vanhalla kaupungintalolla, Puhjonrannan kurssikeskuksessa, Hotelli Sommelossa, Kuusankoskitalolla ja Kuusankosken kalliosuojassa.
Valmentajassa on näyttelijöinä sekä avustajina useita paikallisia kasvoja julkkis-näyttelijöiden lisäksi. Suosittelen katsomaan leffan olet sitten Jari Sarasvuosta mitä mieltä tahansa. Oli mielenkiintoista kuulla kuinka elokuva on valmistunut.
Alla kysymykseni Tuukalle, Olgalle ja Riialle sekä heidän vastauksensa.
Tuukka Temonen: 1. Mistä sait idean ohjata elokuvan Jari Sarasvuosta ?
- Virallisempi vastaus on, että halusin käsitellä liike-elämää elokuvan keinoin. Sarasvuon tarina on kiehtova ja mielenkiintoinen.
2. Millä tavalla Sarasvuo osallistui elokuvan tekemiseen ?
- Jari ei juurikaan osallistunut elokuvan tekemiseen, mutta hän antoi meille myöntymyksen, että siitä vaan.
Olga Temonen:
1. Miltä tuntui työskennellä oman puolison kanssa ?
- No se on välillä ihan järjettömän kivaa ja välillä ihan todella ärsyttävää. Osittain senkin takia, että hän tuntee minut niin hyvin ja minä hänet. Ei minun tarvitse kuin katsoa, tiedän heti joku on tässä pielessä. Se on toisaalta helpottava asia, mutta välillä ärsyttävä, koska olen aina vähän muita edellä siinä että miten menee. Yhdessä olemme kokonaisuuden kannalta aika hyvä tiimi. Tuukka on taiteilija ja minä olen sordiino joka vähän pehmentää ja siivoaa niitä suurimpia takkuja sieltä.
2. Muuttuiko mielikuvasi Sarasvuosta kuvauksien aikana ?
- Ehdottomasti muuttui. Tuukka sanoi, että tehdään tämä elokuva. Sanoin ettei missään nimessä tehdä. Sinä aikana kun tämä elokuva on tehty niin minulle on muodostunut ihan erilainen kuva Sarasvuosta. Ja tästä elokuvasta tuli varmaan sata kertaa parempi kuin mitä ajattelin. En olisi uskonut, että näinkin kuivasta aiheesta voisi tehdä elokuvan. Mielestäni se elokuva on ihan huippu. Näyttelijät etenkin.
Riia Lampinen:
1. Kuinka paljon ennakkosuunnittelua Valmentaja vaati puvustuksen osalta ?
- No kyllä se vaati aika paljonkin, juuri osittain senkin takia, että elokuvan ajan kaari on pitkä ja siinä on niin paljon henkilöitä. Vaikka ne ovat lyhyitä kohtauksia tai lyhyitä käymisiä, niin jokainen on tosi tärkeä.
2. Löysitkö Kouvolasta roolihenkilöille sopivaa puvustusta ?
- Kyllä löysin. Kouvolassa mehän ollaan juostu täällä vaateostoksilla jokaisella kirpputorilla mitä löytyi. Centtilä oli ihan minun suosikkimestani.
Laulaja-lauluntekijä Laura Moisio vieraili Mediamajan Haastattelu & Live -illassa 6.10.2018. Tamperelainen folkartisti julkaisi alkuvuodesta kolmannen levynsä, jonka materiaali tälläkin keikalla kuultiin. Haastattelussa Moisio kertoo mm., mitkä kirjat ja kirjailijat ovat vaikuttaneet hänen tuotantoonsa. Keikan liveosuus tulee nettiin myöhemmin.
Kouvola Game Week järjestetään yhteistyössä XAMK:in, Mediamajan, KSAO:n, Nuorisotoimen, TAIKE:n ja Kouvolan kaupungin kanssa,
Kansallisella peliviikolla 5.-11. marraskuuta Kouvolassa
järjestään suuri pelitapahtuma Kouvola Game Week, jonka viikon kestävästä tapahtumien sarjasta löytyy jokaiselle
jotain. Olit sitten pelien käyttäjä, tekijä tai vaikka vain hitusen
kiinnostunut siitä, mistä tässä kaikesta on kyse – saat mahdollisuuden
kurkistaa esiripun taakse, kokeilla ja kuunnella huipputekijöiden kokemuksia ja
ajatuksia pelien tulevaisuudesta.
Kouvola avautuu ympäri kaupunkia kaikenikäisille ja
taustaisille uteliaille, jotka haluavat elää tässä päivässä, hyvää huomista
luoden. Peliviikot kokoavat Kouvolan seudun toimijoita julkiselta, yksityiseltä
ja kolmannelta sektorilta sekä haastavat osallistumaan yhteiseen tekemiseen.
Erityisenä teemana tänä vuonna on kansalaisten hyvinvointi ja
palvelut, joihin pelialan opiskelijat, nykyiset ja tulevat pelialan
ammattilaiset samalla tuottavat uusia, pelillisiä ratkaisuja
yhteistyöpartnereillemme. Peliviikon tilaisuudet ovat
maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Pääkirjaston tapahtumista lisätietoa voi kysyä Mediamajasta numerosta 020 615 1333.
Kouvolan pääkirjastossa tapahtuu
peliviikolla
Peliturnauksia Mediamajassa
ke 7.11- pe 9.11. Klo 14-20
Pääkirjaston Mediamajassa
Mediamaja ja Nuorisopalvelut järjestävät avoimia
peliturnauksia kolmena päivänä. Pelattavana ainakin NHL19 ja FIFA19 sekä muita
suosittuja pelejä. Parhaat palkitaan!
Retropelipäivä Mediamajassa
la 10.11. Klo 10- 16
Suosittu retropelipäivä
järjestetään neljättä kertaa Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa, jossa on
pelattavana jopa 30 vuotta vanhoja konsoleita, kuten 8 bittinen Nintendo, Sega
Megadrive, Commandore 128, ym.. Mediamajan läppäreiltä voi pelata myös
MS-DOS-ajan peliklassikoita, kuten Sierran seikkailupelejä. Parhaat pelaajat
palkitaan.
ke 7.11 klo 17 - 18.30 Kouvolan kirjaston auditorio
Pelikasvattajan
perustieto
Mistä lasten ja nuorten
pelaamisessa on oikein kyse? Onko pelaaminen haitallista? Miten kasvattajan
pitäisi suhtautua pelaamiseen? Näitä kysymyksiä käsittelee lasten ja nuorten
pelaamiseen erikoistunut Tampereen yliopiston tutkija Mikko Meriläinen. Tunnin luennolla
puretaan myyttejä pelaamisen ympäriltä ja pohditaan pelaamisen paikkaa kodin
arjessa.
Peliviikolla kehitetään yhteistä
pelitarinaa. Kuvamateriaalia jatkotyöstetään opiskelijavoimin oikeaksi
peliaihioksi tapahtuman jälkeen. Tuo alakoululuokkasi tai esikouluryhmäsi
mukaan piirtämään. Materiaaleina käytetään puuvärejä ja tusseja. Materiaalit
löytyvät paikan päältä.
Kirjastolevyn idea on ainutkertainen: levy on lainattavissa ainoastaan kirjastoista ympäri Suomen. Levyä ei voi ostaa eikä sen
kappaleita voi kuunnella suoratoistopalveluiden kautta.
Kirjastolevy koostuu kotimaisten artistien uusista kappaleista. Mukana ovat muun muassa Jarkko Martikainen & Luotetut miehet, Matti-Johannes Koivu, Maritta Kuula & Janne Lastumäki, Samae Koskinen ja juuri Emma-palkittu Jukka Nousiainen. Levy on musiikkiammattilaisten hatunnosto musiikkikirjastoille: niin muusikot kuin levyn tamperelaiset tuottajat Jarno Alho ja Nike Sarapohja ovat osallistuneet levyntekoon pro bono -periaatteella.
– Kirjastolevy on tehty pitkälti talkoovoimin
useiden yhteistyökumppaneiden kanssa, ja siinä kiteytyvät yhteen
fyysiseen levyyn niin taide, yhteisöllisyys, kirjastonkäytön ilmaisuus
kuin kirjastoaineiston yllätyksellisyyskin. Kirjastot ovat paikkoja,
joissa taiteilijat ja heidän yleisönsä löytävät helposti toisensa,
musiikkiprojektin kirjastonhoitaja Juhani Koivisto sanoo.
Levy
julkaistaan Lainan päivänä 8. helmikuuta osana Pirkanmaan kirjastojen musiikkiprojektia Kirjastosta kajahtaa: uutta otetta Pirkanmaan kirjastojen musiikkitoimintaan, ja kirjastot voivat hankkia sitä kokoelmiinsa valtakunnallisesti. Levyn kappaleet ovat ennen julkaisemattomia.
"Kirjasto on minulle edelleen samanlainen paikka kuin Spotify useimmille nuorille", Jarkko Martikainen
”Kirjaston
musiikkiosasto on liittynyt musiikkihistoriaani hyvin olennaisesti.
Sieltä on ensikertaa korviini tulvahtanut rock&rollin ääni, sieltä
on löytynyt orastavaan tarpeeseen Rauno Niemisen Jouhikko-kirja tai
suunta ja kuulokuva minkä tahansa ajan ja paikan musiikkeihin. Kirjaston
kokoelmia on yhä nautinnollista selailla ja kosketella vailla
päämäärää. Jos lainattu asia ei miellytä, sen voi palauttaa, mutta jos
se miellyttää voi parhaimmillaan tapahtua mielessä vallankumous.” Pekko Käppi
”Kirjastot on
erityisen tärkeitä, ne on yks parhaimpia asioita, mitä tiiän. Vaikka
itellä ois paha olla, niissä tulee aina sellainen olo että on toivoa.
Niissä on jotain sellaista kollektiivista voimaa ja puhdasta hyvyyttä.
Että saa ilmaiseksi lainata maailman parhaita levyjä ja kirjoja. On
ollut siistiä löytää uusia bändejä esimerkiksi vaan satunnaisesti
valittujen kansien perusteella tai kavereiden suosituksesta. Tai haalia
kotiin omia suosikkeja fiilisteltäväksi, jos ei vaikka oo ollut
mahdollisuutta hankkia niitä itse. Viime aikoina erityisen innoissani
oon ollut vinyylien lainaamisesta. Lainaan kirjastosta jotain
viikoittain. Jo pelkkä kirjastoon meneminen saa inspiroitumaan.
Kirjastot on best.” Saara Kolehmainen / Itä-Hollola installaatio
Julkaisija: Pirkanmaan kirjastot (PIKI) Yhteistyössä: Tampereen kaupunginkirjasto Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut
Levyn vastaava tuottaja: Jarno Alho Levyn tekstisisällön tuottaja: Nike Sarapohja PIKI-musiikkiprojekti: Juhani Koivisto Kannet: Tommi Musturi Masterointi: Jarno Alho Jakelija: BTJ Finland Oy
Näyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 10.10. klo 18-20 Mediamajassa, Kouvolan pääkirjaston alakerrassa.
Kouvolalaisen Ykä Kiukkosen, 29, valokuvanäyttely kertoo suomalaisten
suosiman turistisaaren, Las Palmasin toisenlaisesta arjesta. Kiukkonen asui
kaupungissa viime talven ja kevään, ja tutustui samalla paikallisiin, jotka asuivat vallatuissa taloissa.
-Palmasissa talojen valtaus on yleisesti hyväksyttyä.
Työttömiä on paljon, sosiaaliturva heikko ja
rakennusbuumin jäljiltä tyhjiä asuntoja on riittämiin. Jopa lapsiperheet ja
eläkeläiset ovat liittyneet talonvaltaajien joukkoon, Kiukkonen kertoo
Kuultuaan Kiukkosen ideasta taltioida asukkaiden arkea
valokuvin, valtaajat kutsuivat suomalaisen asumaan luokseen ja järjestivät
majoituksen kattoterassille telttaan.
-Arki talossa oli rauhallista. Päivisin ihmiset tekivät
töitä, niillä joilla töitä oli ja toiset kunnostivat taloa. Iltaisin he kävivät
dyykkaamassa ruuat supermarkettien sulkeuduttua. Jotkut kauppiaat laittoivat ”vanhaksi
menneet’ ruuat valmiiksi omiin muovipusseihin valtaajia varten.
- Kuvaaminen oli todella helppoa, koska ihmiset eivät arastelleet kameraa. Opin elämään heidän kanssaan, ainakin hetken, turhan
materian ja sen tavoittelun ulkopuolella. Kuulin monta ihmeellistä tarinaa, ja
toivottavasti ne välittyvät myös kuvistani, Kiukkonen päättää.
Aikaisemmin Kiukkonen on ottanut valokuvia Monikulttuurikeskus
Saagan julkaisemaan Uudet juuret Suomessa –kirjaan ja kiertänyt keikoilla kuvaamassa kouvolalaisia bändejä. Kiukkonen suunnittelee rock-aiheista valokuvanäyttelyä
kevääksi.
Katso Sakari Viinikaisen luentosarjan päätösosa Youtubesta. Opetusneuvos keskittyi Kustaan sotaa Kymijoella 1788–1790 -sarjan päätösossa viimeisen sotakesän huomattaviin taisteluihin. Niitä olivat mm. ruotsalaisjoukkojen hyökkäys Jaalan kautta Valkealaan, venäläisten hyökkäys Anjalaan ja koko pitäjän kuukauden kestänyt miehitys. Rauha solmittiin Värälässä 14.8.1790. Rajat jäivät ennalleen.
Taltioitu Kouvolan pääkirjaston auditoriosta tiistaina 23.9. 2014.
Kustaan sotaa Kymijoella 1788–1790 -sarjan päätösossa keskitytään viimeisen
sotakesän huomattaviin taisteluihin. Niitä olivat mm.
ruotsalaisjoukkojen hyökkäys Jaalan kautta Valkealaan, venäläisten
hyökkäys Anjalaan ja koko pitäjän kuukauden kestänyt miehitys. Rauha
solmittiin Värälässä 14.8.1790. Rajat jäivät ennalleen.
Sakari Viinikaisen
Kustaan sotaa Kymijoella 1788–1790 -sarjan toisessa osassa opetusneuvoksen tarinat alkavat toisen sotakesän taisteluista Kouvolan alueella.
Katso Mediamajan taltioima video Youtubesta, tästä linkistä. Myös ensi tiistain luento streemataan livenä nettiin ja se on myöhemmin katsottavissa Mediamajan Youtube-tililtä.
Sarjan päätösosa kuullaan tiistaina 23.9. Siinä keskitytään viimeisen
sotakesän huomattaviin taisteluihin. Niitä olivat mm.
ruotsalaisjoukkojen hyökkäys Jaalan kautta Valkealaan, venäläisten
hyökkäys Anjalaan ja koko pitäjän kuukauden kestänyt miehitys. Rauha
solmittiin Värälässä 14.8.1790. Rajat jäivät ennalleen.
Mediamaja palaa kesätauolta ja on avoinna taas normaalisti: ma-to klo 12-18 ja pe klo 10-16. Syksyn ensimmäisestä taidenäyttelystä vastaavat Kouvolan Lyseon lukion oppilaat.
Kaakon taidelainaamon Kouvolan toimipiste avaa ovensa Lainan päivänä
8.2. Kouvolan pääkirjaston alakerrassa, Mediamajan tiloissa.
Tervetuloa avajaisiin lauantaina klo 14.00-16.00!
Nuku Ry on imatralainen nuoren kulttuurin tukiyhdistys, jonka jäsenet ovat kulttuuria-alan toimijoita, taiteilijoita ja tuottajia. Mediamajan näyttelyssä on tarjolla monipuolista taidetta valokuvista öljyväritöihin.
Kouvolan mestaruus Segan legendaarisessa NHL95-konsolipelissä
ratkaistaan Mediamajassa torstaina 30.1.2014. Peli heijastetaan
videotykillä 150 tuuman screenille. Parhaat esatikkaset ja jarikurrit
palkitaan!!
Kirjastokortilla voi Kouvolassa lainata myös pelikonsolin. Mediamajan Nintendo Wiin laina-aika on seitsemän päivää. Paketti sisältää Wii-konsolin, neljä perusohjainta, kaksi rattia ja nunchuck-ohjainta sekä tietenkin Wii-sensoripalkin.
Juha Ojalan valokuvanäyttely kertoo vieraslajeista ja niiden hävitystyöstä Kouvolassa.
Ympäristöteknologian opiskelija Ojala on ottanut kuvat osana opinnäytetyötään
Mikkelin ammattikorkeakouluun.
Näyttely kuuluu Kouvolan kaupungin vieraslajiprojektiin, joka on jatkunut
kaksi vuotta, ja näyttely avaa vuoden 2014 torjuntatyön. Näyttely on avoinna Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa tammikuun 28. päivään asti.
Sakari Viinikaisen luento jatkosodan ajasta Kouvolassa livenä tiistaina 12.11. klo 17.30.
Watch live video from mediamaja on www.justin.tv
Jatkosodassa Kouvolan alueen miehet taistelivat pääasiassa
Piikkirykmentin (JR 25) ja niin sanotun Peikkopataljoonan (III/JR 5)
riveissä. Oman sivunsa jatkosodan historiaa muodostavat myös
SS-vapaaehtoisiksi lähteneet. Luennossa käsitellään myös talvisodan jälkeisen välirauhan ajan tapahtumia.
