Mediamaja on avoinna rajoitetuin palveluin!

Käytössäsi ovat nettikoneet, digitointi (VHS ja valokuvat), 3D-tulostus sekä lainauspalvelut. Lainaamme mm. videokameroita, järjestelmäkameraa ja piirtopöytää.

 
Valitettavasti kaikki pelit ovat vielä toistaiseksi pois käytöstä. Rajoitusten mukaisesti pidämme kahden metrin turvavälejä toisiin ihmisiin.

Annamme akuuteissa, nopeissa asioissa digiopastusta. Tilanteessa sekä asiakas ja ohjaaja pitävät maskia.
Lisätietoja numerosta 020 615 1333 tai sähköpostilla mediamaja at kouvola.fi.

Olemme avoinna normaalisti ma-to klo 12-18, pe klo 10-16.

 

 

Mediamaja suljettuna kesän 2020, VHS-digitointi jatkuu

Mediamaja on päätetty pitää suljettuna kesän 2020 ajan koronatilanteen vuoksi.

Poikkeusoloista huolimatta VHS-digitointiin voi kuitenkin edelleen varata aikoja, jos kokee, että hallitsee laitteen käytön itse. Opastusta ei siis anneta, mutta nauhat saa digimuotoon. Aikoja voit varailla pääkirjaston asiakaspalvelusta (p. 020 615 5232). Digitointiajat ovat ma-pe klo 9-16.

Toivottavasti palataan syksyllä taas normihommiin. Nähdään!

Kuva: Tumi-1983 /

Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan

Lasten ja Nuorten Junior Finlandia -voittaja valitaan 28.11.18. Tänä vuonna voittajan valitsee

Toimittaja Riku Rantala. 

Yksi ehdokkaista on Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Joukkovoimalla tehdyn teoksen saduista vastaa 24 kirjoittajaa ja upeista kuvista 41 suomalaista kuvittajaa. Kirjan 60 sankaria ovat vaikuttaneet politiikassa, taiteessa, urheilussa, tieteessä, ja monilla muilla aloilla. Kirjan toimittivat Taru Anttonen ja Milla Karppinen.

Sadut on kirjoitettu selkeästi ja kuvitettu värikkäästi, jotta lapsetkin jaksavat kirjaa lukea ja saavat samalla tietoa henkilöistä enemmän. Haastattelin kahta kouvolaislähtöistä kirjoittajaa vapaa kirjoittaja, kirjailija-tuotantosihteeri Laura Haaralaa ja toimittaja Hanna Rätyä, jotka olivat mukana kirjan teossa. Laura kirjoitti yhdessä Taru Anttosen kanssa aktivisti,vapaa toimittaja Maryan Abdulkarimista sekä yksin presidentti Tarja Halosesta. Hanna kirjoitti oikeushammaslääkäri Helena Rannasta sekä geenitutkija Leena Peltonen-Palotiestä. 

Laura Haarala:

Miltä sinusta tuntui kun sait tietää, että Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) on Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana ?

- Ehdokkuus tuli aikamoisena yllätyksenä. Aluksi tieto hämmensi ja sitten siitä tuli hyvä mieli. On hienoa, että kirja on saanut niin paljon suitsutusta osakseen. Kirjan tekee erityiseksi se, että sen takana on iso tekijä porukka (yli 20 kirjoittajaa ja 40 kuvittajaa), joiden yhteistyönä kirja saatiin aikaan. Suuren joukon kaitsemisessa ja tekstien yhtenäistämisessä ovat tehneet paljon työtä Milla Karppinen ja Taru Anttonen sekä kustannustoimittaja Meri Kapari.

Minkälaista taustatyötä teitte kirjoittaessanne Taru Anttosen kanssa Maryan Abdulkarimista? Entä kirjoittaessasi tarinan Tarja Halosesta?

- Kummankin tarinan osalta taustoitin tarinoita erilaisten lehtiartikkelien ja elämäkertojen kautta. Maryan Abdulkarimin tarinaan löytyi paljon materiaalia lehtiartikkeleista. Tarja Halosen osalta parasta lähde oli Hannu Lehtilän kirjoittama kirja Tarja Halonen - Paremman elämän puolesta. Lehtiartikkeleiden ja kirjojen lisäksi Maryan Abdulkarim ja Tarja Halonen kommentoivat heistä tehtyjä tarinoita. He antoivat parannusehdotuksia joiden pohjalta tarinat viimeisteltiin.

Keksitkö helposti keistä haluat kirjoittaa?

- Olin mukana kirjan kirjoittajaporukassa alkumetreiltä. Tämän kautta sain olla valitsemassa ensimmäisten joukossa kenestä kirjoitan. Minun oli hyvin helppo valita tarinoitteni kohteet, koska Maryan Abdulkarim ja Tarja Halonen ovat kumpikin hyvin inspiroivia henkilöitä. Tarja Halonen ja Maryan Abdulkarim ovat määrätietoisia ja vahvoja naisia. He ovat selättäneet lujatahtoisesti urallaan ja elämässään monia esteitä. Tämä inspiroi minua ja on hyvä ohjenuora omassakin elämässäni. Usein tavoitteisiin joutuu näkemään vaivaa ja näyttämään kyntensä moneen kertaan. Vaivannäkö kuitenkin tuottaa tulosta yleensä lopulta.

Hanna Räty:

Saitko kirjoittaessasi uutta tietoa Helena Rannasta ja Leena Peltonen-Palotiestä?

- Sain kirjoittaessani paljonkin uutta tietoa Helena Rannasta ja Leena Peltonen-Palotiestä, sillä kumpikaan ei ollut minulle entuudestaan tuttu. Sanoin kustantajalle, että voin ottaa kirjoitettavaksi kenen tahansa tarinan, sillä minulla ei ollut mitään erityistä omaa ajatusta siitä, kenet kirjaan pitäisi ainakin ehdottomasti saada mukaan. Oli mielenkiintoista perehtyä näiden tieteilijöiden saavutuksiin ja elämiin, sillä akateeminen maailma ylipäätään on itselleni vieras saati sitten geenitutkimus tai oikeuslääketiede. Ylipäätään fiilistelen lopputuloksessa sitä, sankareiksi on valikoitu naisoletettuja niin laajalla skaalalla - esimerkiksi juuri tieteen tekijöitä ei nosteta läheskään tarpeeksi esiin, vaikka heidän panoksensa jokapäiväiseen elämäämme on niin merkittävä.

Tuntuiko erilaiselta kirjoittaa tarinaa elävästä ja jo edesmenneestä henkilöstä?

- Elävästä ja jo edesmenneestä ihmisestä kirjoittaminen eroaa toisistaan, sillä elossa olevan kohdalla joutuu miettimään ihan eri tavalla, mitä mieltä hän itse saattaa olla tulkinnastani. Toisaalta edesmenneen kohdalla ei ole mahdollista edes kysyä, mikä saa käsittelemään henkilöä vielä ehkä suuremmalla kunnioituksella. Faktoihin ja todellisiin henkilöihin perustuvien mutta satumuotoisten tarinoiden kirjoittaminen ylipäätään oli yllättävän haasteellista!

Oliko mielenkiintoista olla kirjoittamassa kirjaa, jossa on lukuisia tarinoita, kirjoittajia ja kuvittajia?

-Oli mielenkiintoista olla kirjoittamassa kirjaa, mutta itse aina yksinäiseen kirjoitustyöhön iso tekijäjoukko ei juurikaan vaikuttanut - ainoastaan toki siten, että hommaa oli tuhatkertaisesti vähemmän kuin jos olisi kirjoittanut kaikki sadut yksin! Eniten haastetta joukkoistetun teoksen tekemisessä on epäilemättä ollut kirjan toimittajilla, joiden on pitänyt saada erilaisista ja eri tasoisista teksteistä yhdenmukaisia. Useiden eri kuvittajien käyttäminen sai mielestäni lopputuloksen näyttämään hyvältä ja raikkaalta, eli ainakin visuaalisella puolella iso tekijäjoukko osoittautui eduksi.

Taru Anttonen, Milla Karppinen ja Virva Paloviita keskustelemassa kirjasta "Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)" Helsingin Kirjamessuilla 2018.

Teksti: Jani Räty

Mielenkiintoinen ilta Valmentaja-elokuvan parissa

Kini Laine haastatteli Valmentaja elokuvan puvustaja Riia Lampista, ohjaaja Tuukka Temosta ja näyttelijä-tuottaja Olga Temosta.
Kuva: Elina Winne 

Kouvolan pääkirjastoon saapui kiinnostuneita kuuntelemaan Kini Laineen haastattelua Valmentaja-elokuvaan liittyen. Hän haastatteli ohjaaja Tuukka Temosta ja tuottaja-näyttelijä Olga Temosta sekä puvustaja Riia Lampista. 

Osa yleisöstä oli nähnyt leffan ja osa vasta menossa katsomaan sitä. Mielenkiintoisen illasta teki sekin, että leffa on suurimmaksi osaksi kuvattu Kouvolassa. Itse tykkäsin siitä todella paljon, ja se tuo hyvin kaupunkiamme esiin.

Elokuvaa kuvattiin muun muassa: Tornionmäessä, Naukion koululla, Kouvolan kaupungintalolla, Kouvola-talolla, Kouvolan pääkirjastossa, Kouvolan Teatterissa, Ässäparkissa, Xamkin studiossa, Kuusankosken vanhalla kaupungintalolla, Puhjonrannan kurssikeskuksessa, Hotelli Sommelossa, Kuusankoskitalolla ja Kuusankosken kalliosuojassa.

Valmentajassa on näyttelijöinä sekä avustajina useita paikallisia kasvoja julkkis-näyttelijöiden lisäksi. Suosittelen katsomaan leffan olet sitten Jari Sarasvuosta mitä mieltä tahansa. Oli mielenkiintoista kuulla kuinka elokuva on valmistunut.

Alla kysymykseni Tuukalle, Olgalle ja Riialle sekä heidän vastauksensa.

Tuukka Temonen:

1. Mistä sait idean ohjata elokuvan Jari Sarasvuosta ?

- Virallisempi vastaus on, että halusin käsitellä liike-elämää elokuvan keinoin. Sarasvuon tarina on kiehtova ja mielenkiintoinen.


2. Millä tavalla Sarasvuo osallistui elokuvan tekemiseen ?

- Jari ei juurikaan osallistunut elokuvan tekemiseen, mutta hän antoi meille myöntymyksen, että siitä vaan.

Olga Temonen:

1. Miltä tuntui työskennellä oman puolison kanssa ?

- No se on välillä ihan järjettömän kivaa ja välillä ihan todella ärsyttävää. Osittain senkin takia, että hän tuntee minut niin hyvin ja minä hänet. Ei minun tarvitse kuin katsoa, tiedän heti joku on tässä pielessä. Se on toisaalta helpottava asia, mutta välillä ärsyttävä, koska olen aina vähän muita edellä siinä että miten menee. Yhdessä olemme kokonaisuuden kannalta aika hyvä tiimi. Tuukka on taiteilija ja minä olen sordiino joka vähän pehmentää ja siivoaa niitä suurimpia takkuja sieltä.


2. Muuttuiko mielikuvasi Sarasvuosta kuvauksien aikana ?

- Ehdottomasti muuttui. Tuukka sanoi, että tehdään tämä elokuva. Sanoin ettei missään nimessä tehdä. Sinä aikana kun tämä elokuva on tehty niin minulle on muodostunut ihan erilainen kuva Sarasvuosta. Ja tästä elokuvasta tuli varmaan sata kertaa parempi kuin mitä ajattelin. En olisi uskonut, että näinkin kuivasta aiheesta voisi tehdä elokuvan. Mielestäni se elokuva on ihan huippu. Näyttelijät etenkin.

Riia Lampinen:

1. Kuinka paljon ennakkosuunnittelua Valmentaja vaati puvustuksen osalta ?

- No kyllä se vaati aika paljonkin, juuri osittain senkin takia, että elokuvan ajan kaari on pitkä ja siinä on niin paljon henkilöitä. Vaikka ne ovat lyhyitä kohtauksia tai lyhyitä käymisiä, niin jokainen on tosi tärkeä.

2. Löysitkö Kouvolasta roolihenkilöille sopivaa puvustusta ?

- Kyllä löysin. Kouvolassa mehän ollaan juostu täällä vaateostoksilla jokaisella kirpputorilla mitä löytyi. Centtilä oli ihan minun suosikkimestani.

Jani Räty

Katso elokuvan traileri alta:

Laura Moisio kertoo miten biisit syntyvät

Laulaja-lauluntekijä Laura Moisio vieraili Mediamajan Haastattelu & Live -illassa 6.10.2018. Tamperelainen folkartisti julkaisi alkuvuodesta kolmannen levynsä, jonka materiaali tälläkin keikalla kuultiin. Haastattelussa Moisio kertoo mm., mitkä kirjat ja kirjailijat ovat vaikuttaneet hänen tuotantoonsa. Keikan liveosuus tulee nettiin myöhemmin.

Kouvola Game Week 2018

Kouvola Game Week järjestetään yhteistyössä XAMK:in, Mediamajan, KSAO:n, Nuorisotoimen, TAIKE:n ja Kouvolan kaupungin kanssa,

Kansallisella peliviikolla 5.-11. marraskuuta Kouvolassa järjestään suuri pelitapahtuma Kouvola Game Week, jonka viikon kestävästä tapahtumien sarjasta löytyy jokaiselle jotain. Olit sitten pelien käyttäjä, tekijä tai vaikka vain hitusen kiinnostunut siitä, mistä tässä kaikesta on kyse – saat mahdollisuuden kurkistaa esiripun taakse, kokeilla ja kuunnella huipputekijöiden kokemuksia ja ajatuksia pelien tulevaisuudesta. 

Kouvola avautuu ympäri kaupunkia kaikenikäisille ja taustaisille uteliaille, jotka haluavat elää tässä päivässä, hyvää huomista luoden. Peliviikot kokoavat Kouvolan seudun toimijoita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta sekä haastavat osallistumaan yhteiseen tekemiseen.

Erityisenä teemana tänä vuonna on kansalaisten hyvinvointi ja palvelut, joihin pelialan opiskelijat, nykyiset ja tulevat pelialan ammattilaiset samalla tuottavat uusia, pelillisiä ratkaisuja yhteistyöpartnereillemme. Peliviikon tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille.  Pääkirjaston tapahtumista lisätietoa voi kysyä Mediamajasta numerosta 020 615 1333.

Kouvolan pääkirjastossa tapahtuu peliviikolla 

Peliturnauksia Mediamajassa

ke 7.11- pe 9.11. Klo 14-20

Pääkirjaston Mediamajassa

Mediamaja ja Nuorisopalvelut järjestävät avoimia peliturnauksia kolmena päivänä. Pelattavana ainakin NHL19 ja FIFA19 sekä muita suosittuja pelejä. Parhaat palkitaan!

Retropelipäivä Mediamajassa

la 10.11. Klo 10- 16                                                                                                                                                                                                                                                                        

Suosittu retropelipäivä järjestetään neljättä kertaa Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa, jossa on pelattavana jopa 30 vuotta vanhoja konsoleita, kuten 8 bittinen Nintendo, Sega Megadrive, Commandore 128, ym.. Mediamajan läppäreiltä voi pelata myös MS-DOS-ajan peliklassikoita, kuten Sierran seikkailupelejä. Parhaat pelaajat palkitaan.

ke 7.11 klo 17 - 18.30 Kouvolan kirjaston auditorio

Pelikasvattajan perustieto

Mistä lasten ja nuorten pelaamisessa on oikein kyse? Onko pelaaminen haitallista? Miten kasvattajan pitäisi suhtautua pelaamiseen? Näitä kysymyksiä käsittelee lasten ja nuorten pelaamiseen erikoistunut Tampereen yliopiston tutkija Mikko Meriläinen. Tunnin luennolla puretaan myyttejä pelaamisen ympäriltä ja pohditaan pelaamisen paikkaa kodin arjessa.

 www.mikkomerilainen.com

KidsDraw Peliviikolla

ma 5.11 - pe9.11 klo 9-15

Pääkirjaston yläkerrassa

Peliviikolla kehitetään yhteistä pelitarinaa. Kuvamateriaalia jatkotyöstetään opiskelijavoimin oikeaksi peliaihioksi tapahtuman jälkeen. Tuo alakoululuokkasi tai esikouluryhmäsi mukaan piirtämään. Materiaaleina käytetään puuvärejä ja tusseja. Materiaalit löytyvät paikan päältä.